lauantai 26. tammikuuta 2013

Oma koti kullan kallis / The home is where the heart is

Ensinnäkin, tervetuloa uusille lukijoilleni! Olen tosi iloinen, että teitä on jo noin monta. Ajattelinkin, että kun 40 lukijaa tulee täyteen, pidän pienet arpajaiset :)

First of all, welcome to my new readers! I'm so glad that there is so many of you already. I was thinking that I should have a lottery when the 40th reader has joined this blog :)

Huis Orlandossa on ahkeroitu. Miriam ja Orlando ovat raahanneet pienen maallisen omaisuutensa ylös vinttihuoneeseensa. Miriam, ikuinen esteetikko, halusi heti tuoda kotiin eläviä kukkia. (Huomasin muuten, että eiväthän nämä ole lähelläkään eläkeikää, ja Orlando huitelee vesillä vähän väliä. Pohjoisitalialaiset juuret hänellä onneksi kuitenkin on, etten ollut väärässä ihan kaikessa.)

They have been working hard in Huis Orlando.  Miriam and Orlando have carried their small belongings to the room in the attic they call their home. Miriam, always the aesthete, wanted to bring fresh flowers right away. (By the way, I realized that these two are nowhere near retirement age and Orlando is still very much an active sailor. His family is from northern Italy however, so I wasn't wrong there at least.)




Illan tullen kaikki on valmista, ja uunissakin palaa jo tuli. "Meillä ei ehkä ole paljon," Orlando sanoo, "vain patja lattialla ja pari voileipää, mutta meillä on toisemme ja samalla ihan kaikki." 

As the evening comes everything is ready and the fire has been started in the fireplace. "We may not have much," says Orlando, "just a mattress on the floor and couple of sandwiches, but we have each other and with that, we have everything."

8 kommenttia:

  1. Uskomattoman persoonalliset ja ihanat nuket!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kyllä tyytyväinen, kun "uskaltauduin" itse tekemään - nyt niihin on ihan hassun voimakas suhde :D

      Poista
  2. Mahtava tuo hirseseinä, miten sen olet tehnyt? Ja jos kiinnostaa Raunistulan kerho, ota yhteyttä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, Eija! Laitoinkin siihen kerhomeiliin jo viestiä, siihen, joka löytyy kerhon blogista :)

      Hirsiseinä on pelkkää silmänlumetta, siis paperia! Ostin Länsikeskuksen Prismasta sellaista skräppipaperia muutaman paketin, jossa oli tiilikuviotaja tuota hirttä.

      Poista
  3. Kiva blogi sinulla! Käy kurkkaamassa omaa blogiani Sannen vintillä, jos kiinnostaa! Terkkuja Sanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanne! Ja sinä oletkin 40. lukija, joten tänään mulla onkin arpajaiset järjestettävänä!

      Poista
  4. Nukeista tuli todella upeat ja omannäköiset. Tarinallakin on niin mukava alku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, Anne W! Tämä tarina vie kyllä ihan mennessään, nuket tuntuvat ihan oikeilta ihmisiltä tunteineen kaikkineen.

      Poista